Salasana "sairaan" sapuskoihin: sin

Vähitellen alamme päästä jyvälle paikallisesta ruokakulttuurista. Mies on tietenkin testaillut jos jonkinlaisia herkkuja kahviloissa ja ravintoloissa - hänen vatsansa kun sietää kaikkea. Niistä herkuista juttua joskus myöhemmin, mutta jo nyt ykkösjutuksi aamiaispöydässä on noussut mollete, vehnäinen leipä, joka sivellään oliiviöljyllä ja paahdetaan sekä täytetään esim. tomaatilla, kinkulla ja juustolla. Niitä saa valmiina kahviloista tai sitten voi ostaa kaupasta tällaisen

ja valmistaa sen itse kotona. Kooltaan molletet ovat normisämpylöitä suurempia. Sopivia siis miehen nälkään. Täyttä vehnää.

Vehnätöntä tai varsinkin täysin gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle Keski- ja Etelä-Euroopassa matkailu on monesti aikamoisia järjestelyjä vaativaa. Viime kesänä Kroatiassa oli vaikeuksia löytää gluteenitonta syötävää riisin ja kasvisten lisäksi. Useimmissa paikoissa ei edes tunnettu käsitettä "gluteeniton", mutta jotkut ravintolat olivat kekseliäitä ja tarjosivat minulle mm. munakasta toisten syödessä pizzaa. No, täällä ovat -  yllätys-yllätys - asiat paljon paremmin. Olen löytänyt jopa valmiita gluteenittomia pizzapohjia. Raahasin kotoa mukanani gluteenittomia jauhojakin, mutta toistaiseksi ne odottavat ensimmäistä sadepäivää muuttuakseen sämpylöiksi. Minun ruokarajoitukseni koskee vain vehnää, joten olen iloinnut, kun olen löytänyt täältä erinomaista ruisleipää. Fuengirolan jostain suomalaiskaupasta löytyi tällaista (kuvassa) ruisleipää, mutta paikallisen marketin leipämyymälästä saa vehnätöntä ruisleipää, jota ei ole hapatettu. Sekin on hyvää.

Kaupoissa valmiiksi pakatuista tuotteista löytyy tuoteselosteessa tummennettuna sanat sin trigo, kun tuote ei sisällä vehnää. Ihan erikseen on gluteenittomiin tuotteisiin näkyvästi merkitty etupuolelle sin gluten. Tosin kerran luulin ostaneeni pikkukaupasta gluteenittomia keksejä, koska hyllyn laidassa luki kissankokoisin kirjaimin sin gluten. Olisi pitänyt lukea pakkausteksti myös, sillä keksit olivat sin azugar eli sokerittomia. Myös sin lactosa tekstejä näkee paljon. Ravintoloissa syödessä osaan jo varmistaa, että tilaamani tuote on sin trigo, vaikka muuten tekisin tilauksen englanniksi. Useimmiten kana- ja kala-annokset sekä paellat ovatkin gluteenittomia, ja moni ravintola merkitsee jo ruokalistaansa gluteenittomat tuotteet G-kirjaimella. Isoimmissa marketeissa ja tavaratalojen ruokaosastoilla on vähintään yksi hylly, usein enemmänkin,  gluteenittomia tuotteita aivan kuten Suomessa.

Andalusia on siis iloisesti yllättänyt tällaisen ruokarajoitteisen matkailijan. Outoa olikin, kun tänään sain suomalaisten ylläpitämässä ravintolassa tiedusteluuni gluteenittomasta leivästä Meillä ei ole -vastauksen. Tilasin keiton, ja mielestäni sen kanssa on aina oltava leipää. No, voi olla että kyseisessä paikassa ei juuri tule enää käytyä.  Kotikylässämme/kaupunginosassamme on vielä testaamatta ainakin yksi kahvila, joka mainostaa gluteenittomia leivonnaisia. Emmekä me ole kaikkia sivukatuja ehtineet vielä kiertää...