Aurinkorannikoa

Aurinkorannikoa

maanantai 11. tammikuuta 2016

Seikkailuja Sevillassa

Andalusian pääkaupunkiin, Sevillaan, olemme tutustuneet parilla yli-yön-reissulla vuodenvaihteen molemmin puolin. Sevilla on noin 700 000 – 1 000 000 asukkaan kaupunki laskentatavasta riippuen. Kaupungissa on runsaasti hienoja historiallisia paikkoja nähtäväksi – niin paljon, ettei niitä yhtenä tai kahtenakaan päivänä ehdi käydä edes hätäisesti läpi. Lisäksi vanha kaupunki on täynnä ihania pikkuputiikkeja ja kahviloita, joissa saa kyllä kulumaan aikaa, jos nähtävyyksien katselu kyllästyttää. Molemmilla kerroilla käydessämme Sevillassa ihmettelimme ihmisten ja autojen määrää – molempia oli kadut täynnä niin päivällä kuin illallakin.


Ensimmäisen hotellimme sijainti oli erinomainen lähellä sijaitsevan metroaseman ja bussipysäkin vuoksi, mutta hieman ongelmia meille aiheutti jalkapallostadionin läheisyys. Sattui olemaan peli-ilta ja etsiessämme autollemme parkkipaikkaa hotellin lähikortteleista (hotellin sivuilla maininta ”maksuton pysäköinti, varausta ei tarvita”) totesimme tilanteen toivottomuuden noin kahdenkymmenen korttelikierroksen jälkeen. Ajoimme sitten auton 24 h -parkkihalliin yöksi – ja maksoimme aamulla ruhtinaalliset 22,50 euroa pysäköinnistä. Toisella kerralla osasimme varautua tilanteeseen jo paremmin hotellia valitessa.  


Sevillassa sijaitsee tämä maailman suurin katolinen katedraali, joka on rakennettu keskiajalla. Katedraalissa on muistaakseni 80 erillistä kirkkosalia, joissa vielä reilut sata vuotta sitten pidettiin yhteensä yli 500 jumalanpalvelusta joka sunnuntai. Nykyisin ei kai ihan niin paljon. Kävimme yhdessä salissa, joka oli suurempi kuin monet kokonaiset kirkot Suomessa.



Hienoja historiaa huokuvia rakennuksia tulee Sevillan katuja kävellessä vastaan tuon tuostakin, mutta kaikkiin ei vain ehdi ja jaksa tutustua. Torre de Oro on vanha vartiotorni, jonka sivuutimme kadun toiselta puolelta katsellen. 

Kuljimme myös valtavan suuren härkätaisteluareenan ohi, jollaisia täällä on kaikissa vähänkään isommissa kaupungeissa. Talvisin ei härkätaisteluja järjestetä. Matkalla Espanjan eri maakuntia esittelevään Plaza de Espanjaan kuljimme suuren puiston poikki, jossa oli vielä pari päivää ennen loppiaista joulumarkkinat ja iloksi etelän lapsille tehty luistinrata sekä pulkkamäki.



Plaza de Espanja on 1928 rakennettu aukio Maria Luisan puistossa. Aukiota reunustaa puolikaaren muotoinen rakennus lukuisine holvikaarikäytävineen. Plaza on ihastuttava paikka vaikka piknikille tai elokuvan tekoon – näimme otoksen jonkun elokuvan kuvauksista, kunnes tila suljettiin yleisöltä.





Sevilla tunnetaan flamencon, tuon läntiselle Andalusialle tyypillisen musiikkityylin keskuksena. Kävimme katsomassa upean esityksen, jossa kuulimme taiturimaista kitaransoittoa erilaisilla taputuksilla ja huudoilla höystettynä sekä näimme parin loistavan tanssijan käsittämättömän hienoa jalkatyöskentelyä. Olivathan ne puvutkin ja helmojen heilahtelut hienoja, mutta jotenkin enemmän meitä hämmästytti jalkojen nopeus ja tahdissa pysyminen. Hämärässä tilassa valokuvaaminen ei valitettavasti onnistunut.


Modernia Sevillaa edustaa yksi maailman suurimmista puurakennelmista Metropol Parasol, joka muistuttaa jostain suunnasta katsottuna kaloja. Teoksen toinen nimi Setas de Sevilla kertoo kuitenkin teoksen esittävän sieniä. Suomalainen Finnforest on toimittanut tähän 28 metriä korkeaan rakennelmaan puuelementtejä. Suomalaisen työn laatua täällä arvostetaan myös muualla ja esimerkiksi Barcelonan kuuluisa edelleen kesken oleva Sagrada Familia –kirkko saa teräsosia Suomesta. 
  



Paljon jäi vielä hienoja paikkoja näkemättä - ehkä palaamme vielä Sevillaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti