Aurinkorannikoa

Aurinkorannikoa

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Joustavasti junaillen ja jalkaisin

Viime viikot olemme liikkuneet enimmäkseen jalkaisin, mutta myös junalla ja linja-autolla sekä jonkin verran taksillakin. Lähin bussipysäkki on muutaman sadan metrin päässä, mutta siitä ei kovin moni linja kulje. Varsinaiselle linja-autoasemalle, joka on tällä hetkellä vain pieni kioski varsinaisen aseman ollessa remontissa, on matkaa puolisentoista kilometriä. Lähin juna-asema taitaa olla Fuengirolassa.


Tässä yhtenä päivänä päätimme tehdä pienen kiertomatkan Rondan ja Algericaksen kautta. Tätä reittiä oli kuulemma mainostettu äskettäin Suomessakin jossain televisio-ohjelmassa, jossa katsastettiin Euroopan parhaita junareittejä. Me nousimme täällä bussiin vähän ennen puolta päivää ja ajoimme ensin Rondaan. Reitti voisi olla hienompi elämys (joillekin) toisin päin, mutta jyrkkiä rinteitä kauhistuvalle näin päin on helpompi, kun saa istua bussissa lähempänä vuorenseinämää eikä rotkon reunaa! Reilun tunnin bussimatka maksoi 5 euroa 6 senttiä hengeltä.



Rondassa oli muutama tunti aikaa ennen junan lähtöä, joten kävimme syömässä. Kivenheiton päästä rautatieasemalta löytyi viihtyisä pikku ravintola La Niña Adele. Nuorehko miestarjoilija halusi loihtia meille jotain paikan erikoista syötävää. Esitin hänelle Suomessa netistä tulostamani espanjankielisen lapun, jossa kerrotaan rajoituksista ruokavaliossani. Sain eteeni kaksi erilaista tapas -annosta, joissa oli kalaa, perunaa ja jotain vihanneksia. Suorastaan herkullisia molemmat. Mies maisteli neljää eri lajia, sienistä fileeseen. Palvelu oli erinomaista, mutta ei hintakaan ihan edullisimmasta päästä ollut.



Rondasta jatkoimme matkaa paikallisjunalla Algecirakseen. Junalippu maksoi reilut 11 euroa. Junassa ei tähän aikaan vuodesta ole mitään tungosta, joten saatoimme vaihtaa paikkaa aika vapaasti kesken matkan. Juna pysähtyi välillä kymmenellä eri asemalla, jotka kaikki näyttivät toistensa kopioilta. Maisemat vaihtuivat valokuvaamisen kannalta liian nopeasti, mutta jonkin käsityksen saa ehkä näistäkin kuvista.







Algeciraksessa, kuten Rondassakin, rautatieasema ja linja-autoasema ovat aika lähekkäin. Nyt meillä oli linja-autoasemalla aikaa ennen bussin lähtöä kahvittelun verran. Loppumatka menikin pimeässä kaupunkien valoja ihaillessa. Bussi kiemurteli Gibraltarin ohi jatkaen kaikenlaisia pikkuteitä ja palaten välillä aina moottoritielle. Aikataulu ei ihan pitänyt, vaan perillä olimme noin 40 minuuttia myöhässä. Meitä se ei haitannut, koska eihän meillä ole täällä mikään kiire minnekään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti