Aurinkorannikoa

Aurinkorannikoa

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Leppoisan lennokkaasti liikenteessä

Joulunalusliikenteessä tuskaileville siellä Suomessa on pientä piristystä luvassa tämän jutun myötä. Liikumme joka päivä ympäristössä pääasiassa kävellen, autolla tai bussilla. Heti ensi päivistä alkaen täällä huomasimme, kuka on kuningas liikenteessä: jalankulkija. Ei tarvitse muuta kuin seisoa suojatien lähellä, niin autot pysähtyvät ja odottavat, että menet kadun yli. Kuulemamme mukaan täällä saa sen verran suuret sakot jalankulkijan huomiotta jättämisestä, että kaikki antavat kiltisti tietä kuningas jalankulkijalle.

Muuten kaiken liikenteen sujumisen ykkössääntö on hätävilkkujen käyttö. Auton kuin auton voi pysäköidä likipitäen ihan mihin lystää, kunhan vain räppää hätävilkut päälle. Virkavallan edustajatkin harrastavat tätä hätävilkkujen käyttöä ja jättävät välillä autonsa vaikka liikenneympyrään vilkuttelemaan. Toisinaan kapean, ehkä yksisuuntaisen, kadun tukkeena on useampikin vilkutteleva auto, ja kaikki takaa tulevat odottavat niin kauan, että autostaan poistunut vilkuttelija palaa takaisin leipäkaupasta, lottokioskilta, apteekista tai vaikka kahvilasta. Parkkipaikkoja on täällä huomattavasti vähemmän kuin autoja, joten pulma ratkaistaan pysäköimällä auto hätävilkut päällä vaikka suojatielle tai mistä vain tilaa löytyy. Muutenkin pysäköinti näyttää vähän villiltä, sillä ei ole väliä, kummalle puolelle tietä ja miten päin autosi pysäköit. Joskus jopa poikittain…





Autokanta on täällä ihan siistiä…


…tai sitten ei.

 Villistä pysäköinnistä tai mistä lie johtuen tällaisia lommokylkisiä näkyy melkeinpä enemmän kuin lommottomia autoja. Naarmut ovat pientä, eikä näitä pintavikoja vaivauduta korjaamaan. Miksi turhaan, kun jo huomenna voi tulla uusi lommo tai naarmu. Ja sehän on vain peltiä, mitä siitä, tuntuu espanjalainen ajattelevan.




Liikennemerkit ovat tällaisella vuoristoseudulla saaneet meidät monesti hymyilemään. Motoristeille on omia varoitusmerkkejään, samoin autoilijoille raskaan liikenteen huomioimisesta. Isot rekat hyytyvät pitkissä nousuissa ja pistävät hätävilkut päälle, niin takaa tulevat tietävät niiden vauhdin hidastuneen huomattavasti. Moottoriteillä ja maanteillä nopeusrajoitukset tuntuvat kyllä enemmänkin olevan vain suosituksia, mutta kaupunkiliikenteessä nopeudet ovat alhaisia. Jos haluaa edetä nopeasti kaupunkien välillä, kannattaa valita maksullinen moottoritie (maksut vaihtelevat ilmeisesti ajankohdan ja liikennemäärien mukaan alkaen parista eurosta). Liikennemerkistä huomaa  myös eron suomalaisen ja espanjalaisen lapsen välillä:


 Liikennevalot toimivat toisinaan myös toisin kuin olettaisi. Ne näyttävät välillä risteyksen takana vihreää, vaikka edessäni palaa vielä punainen. Ei siis auta tuijottaa kauas, vaan pitää katsoa lähintä valotolppaa. Joskus taas painan kaasua valon vaihduttua vihreäksi ja saman tien voi olla edessä toinen valotolppa, jossa palaakin punainen.

Kaupunkiliikenteessä jalankulkijalla on todellakin kuningasasema, mutta myös pyöräilijät, skootteristit - joita on todella paljon - ja moottoripyöräilijät saavat etuoikeuden ajaa muun liikenteen välissä esimerkiksi kaistaviivaa pitkin. Monesti kaupungeissa eteneminen onkin nopeinta juuri näillä kulkupeleillä ja autolla voi korttelin pituiseen matkaan kulua monta minuuttia kauemmin. Tämän totesimme esimerkiksi Granadan ja Almerìan keskustoissa. Täällä kotikaupungissamme lähdemmekin kaupungille (keskustaan on noin kilometri) mieluiten jalkaisin, niin ei tarvitse kuluttaa aikaa parkkipaikan etsimiseen. Puolet kaupungin kaduista on lisäksi yksisuuntaisia, ja siksi välillä joutuu autolla kiertämään tosi pitkästi etsiessään jotain paikkaa.

Täkäläiset liikennesuunnittelijat ovat ihastuneet liikenneympyröihin. Kun ajoimme ensimmäisenä iltana lentokentältä Malagasta tänne, valitsimme maksullisen moottoritien sijaan rantatien tietämättä, että siinä on ympyrä toisensa perään. Matka siis kesti ajateltua kauemmin. Tuntuu siltä, että joka toisessa risteyksessä on liikenneympyrä myös täällä kaupungissa. Muutaman viikon ajokokemukseni perusteella ei tämä liikenne täällä niin kaoottista ole kuin ensi silmäyksellä näytti. Eikä täällä näytetä keskisormea tai puida nyrkkiä muille autoilijoille, vaan – annetaan torven soida…




 Malttia siis joululiikenteeseen siellä!



3 kommenttia:

  1. Hei!!
    Onpa mielenkiintoista lukea kuulumisianne Espanjasta.
    Olimme kesällä samoilla seuduilla muutaman vkon ja niin tutulta tuntuu tarinasi esim.liikenteestä.
    Terveisin Ulla

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas kuulumisista ja kuvista sekä paljon terkkuja!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista ja terveisistä, Ulla ja Sirpa!

    VastaaPoista