Aurinkorannikoa

Aurinkorannikoa

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Rondan rotkojen reunalla

Korkean paikan kammoiselle näillä seuduilla asuminen on jatkuvaa siedätyshoitoa. Rondassa käyminen on sitä parhaimmillaan. Jo ajomatka Marbellasta Rondaan antaa esimakua tulevasta: rotkoja riittää.


 Aiemmin olin käynyt Rondassa vain bussi-junamatkalla, jolloin emme menneet varsinaiselle nähtävyysrotkoalueelle lainkaan. Mies taas oli käynyt moottoripyörällä Rondassa toissakesänä ja ”hehkuttanut” useasti maisemien upeutta myös pojillemme. Nyt sitten teimme aatonaattona koko perheen voimin päivän reissun Rondaan. Ja olihan se huimaa…






Jotkut ovat joskus "juuttuneet" tähän alla näkyvään siltaan, jota pitkin voi edelleen ajaa autolla rotkon yli (keskellä on muinainen vankila, ja rotkon pohjalle ei reuanalta edes näe)...


... mutta että jotkut asuvat täällä vapaaehtoisesti, huh!




Kaiken ihmettelyn ja ihastelun sekä hyvän ruuan jälkeen olikin taas mukava palata vähän tasaisimmille maille...


... muutamaksi päiväksi...

3 kommenttia:

  1. Minäkin korkeanpaikankammoisena jopa vuodatin muutaman kyyneleen, kun ajelimme Rondan tiellä ja taisin paluumatkalla pötköttää takapenkillä pojan lippis silmien edessä, ettei tarvisi nähdä niitä rotkoja ja mutkateitä.
    Seuraavalla kerralla taidamme matkata Rondaan junalla, joka kuulemma kiitää tasamaalla.....
    Mutta kaikesta huolimatta oli käymisen arvoinen paikka.
    -Ulla

    VastaaPoista
  2. Huikeita kuvia! Täällä ilmottautuu myös korkeanpaikankammoinen, joka yrittää katsoa "kauheimpia" maisemia kameran linssin läpi... Se muka auttaa!
    Kivaa kun saatte olla koko perheenä siellä joulua viettämässä. Miehesi veli L kävi meillä sunnuntaina...

    VastaaPoista
  3. Huh, ihan mahanpohjasta ottaa, kun katson noita maisemia. Uskaltasinkohan mennä edes sillan alkupäähän.

    VastaaPoista